Raivoisa tulipalo villatehtaan kehräämössä 1900 sai vapaaehtoisen palokunnan perustamisesta kiinnostuneet hyvinkääläiset liikkeelle. Tulipalossa oli tuhoutunut viisi vuotta aiemmin valmistuneesta rakennuksesta yli puolet. Suutarimestari K. Viljava anoi lupaa palokunnan perustamiseen, mutta keisari Nikolai II helmikuun manifesti esti kokoontumisen. Hyvinkään VPK:n perustamiseen päästiin vasta 20. heinäkuuta 1902 Viljavan kotona.

Ensimmäistä tulipaloaan Hyvinkään VPK pääsi sammuttamaan maaliskuun 18. päivä 1904 Uudenkartanon tilalle. Väenrakennus oli syttynyt tuleen. Palokunta saapui paikalle noin seitsemän kilometrin hevosmatkan tehneenä. Palokaivojen puutteen ja kaluston vähyyden vuoksi tarvittiin ämpärein tehtyä vesiketjua. Rakennus tuhoutui, mutta tärkeää oppia tuleviin tehtäviin kertyi.

Hyvinkääläisiä varoiteltiin tulipaloista 1904 neljällä palotorvella. Ne oli sijoitettu VPK:n varastohuoneelle, kehruutehtaalle, Hyvinkään aseman ja Uuden aseman yövartijoille. Yksi pitkä puhallus puolen minuutin väliajalla merkitsi palon Hyvinkäänkylään menevän tien varressa, yksi pitkä ja yksi lyhyt kertoi tulipalosta Riihimäen tien varressa. Kaksi pitkää puhallusta vei palomiehet Erkylän tien varteen.

Oman kalustohuoneen VPK:laiset rakensivat 1906 Erkylän kartanon lahjoittamilla hirsillä senaattori Donnerin ilmaiseksi luovuttamalle tontille.

Alkuvuosikymmentensä aikana VPK vastasi kaikesta kauppalan palotoimesta. Pelastustehtäviäkin riitti. Rajuimpiin onnettomuuksiin kuului 1937 sattunut linja-auton syöksyminen rautatiesillalta kiskoille. Seitsemän henkeä oli jäänyt murskaantuneeseen autoon. Yksi matkustaja ja auton kuljettaja menehtyivät onnettomuudessa. Vuosi 1939 oli jo ennen talvisodan syttymistä Hyvinkään pahin tulipalojen suhteen. Kauppalassa oli VPK:lla pelkästään touko-elokuussa 22 hälytystä. Suurin niistä oli liimatehtaan palo. Talvisota toi tuhonsa pommitusten myötä. Ensimmäinen uhri oli 12-vuotias Inkeri Aittola, joka joulukuun 25. pommituksissa sai sirpaleita jalkoihinsa ja menehtyi verenvuotoon.

Merkittävä muutos koettiin 1947, jolloin kauppala irtisanoi sammutussopimuksensa VPK:n kanssa ja perusti oman palokuntansa, joka tosin muodostui pääosin vielä vapaapalokuntalaisista. Ensimmäiseksi vakinaiseksi palopäälliköksi valittiin Stefan Raitoo. Hänen työnsä alkoi 1.1.1948.

VPK:n vuosikymmenet limittyivät joustavasti kaupungin palotoimen kanssa. Yhteistyötä tarvittiin ja hälytyksiin lähtivät VPK:laiset mihin vuorokauden aikaan tahansa. Toiminnan sydän löytyi Hyvinkäänkylästä, kun VPK sai maalaiskunnan ja kaupungin yhteenliittymän jälkeen käyttöönsä ensin mainitun paloaseman, joka oli käytössä kesäkuuhun 2009. Tämän jälkeen palokunta muutti uusiin nykyaikaisiin tiloihin Kalevankadulle.

Lähde: Kari-Veli Lehtonen "Ei ylpeillen, vaan velvollisuudella, Hyvinkään VPK 1902-2002"